sählääjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sählääjä (10)

  1. henkilö, jolla on tapana sählätä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsæhlæːjæ/
  • tavutus: säh‧lää‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sählääjä sählääjät
genetiivi sählääjän sählääjien
(sählääjäin)
partitiivi sählääjää sählääjiä
akkusatiivi sählääjä;
sählääjän
sählääjät
sisäpaikallissijat
inessiivi sählääjässä sählääjissä
elatiivi sählääjästä sählääjistä
illatiivi sählääjään sählääjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sählääjällä sählääjillä
ablatiivi sählääjältä sählääjiltä
allatiivi sählääjälle sählääjille
muut sijamuodot
essiivi sählääjänä sählääjinä
translatiivi sählääjäksi sählääjiksi
abessiivi sählääjättä sählääjittä
instruktiivi sählääjin
komitatiivi sählääjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sählääjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Lähikäsitteet[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]