säätäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]säätäminen (38)
- teonnimi verbistä säätää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säätäminen | säätämiset |
| genetiivi | säätämisen | säätämisten säätämisien |
| partitiivi | säätämistä | säätämisiä |
| akkusatiivi | säätäminen; säätämisen |
säätämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säätämisessä | säätämisissä |
| elatiivi | säätämisestä | säätämisistä |
| illatiivi | säätämiseen | säätämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säätämisellä | säätämisillä |
| ablatiivi | säätämiseltä | säätämisiltä |
| allatiivi | säätämiselle | säätämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säätämisenä (säätämisnä) |
säätämisinä |
| translatiivi | säätämiseksi | säätämisiksi |
| abessiivi | säätämisettä | säätämisittä |
| instruktiivi | – | säätämisin |
| komitatiivi | – | säätämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säätämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säätämis- | |