ryynäri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ryynäri (6)
- (slangia) ryynimakkara
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryynäri | ryynärit |
| genetiivi | ryynärin | ryynärien ryynäreiden ryynäreitten |
| partitiivi | ryynäriä | ryynäreitä ryynärejä |
| akkusatiivi | ryynäri; ryynärin |
ryynärit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryynärissä | ryynäreissä |
| elatiivi | ryynäristä | ryynäreistä |
| illatiivi | ryynäriin | ryynäreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryynärillä | ryynäreillä |
| ablatiivi | ryynäriltä | ryynäreiltä |
| allatiivi | ryynärille | ryynäreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryynärinä | ryynäreinä |
| translatiivi | ryynäriksi | ryynäreiksi |
| abessiivi | ryynärittä | ryynäreittä |
| instruktiivi | – | ryynärein |
| komitatiivi | – | ryynäreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ryynäri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |