rypevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
rypevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rypeä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rypevä | rypevät |
| genetiivi | rypevän | rypevien (rypeväin) |
| partitiivi | rypevää | rypeviä |
| akkusatiivi | rypevä; rypevän | rypevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rypevässä | rypevissä |
| elatiivi | rypevästä | rypevistä |
| illatiivi | rypevään | rypeviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rypevällä | rypevillä |
| ablatiivi | rypevältä | rypeviltä |
| allatiivi | rypevälle | rypeville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rypevänä | rypevinä |
| translatiivi | rypeväksi | rypeviksi |
| abessiivi | rypevättä | rypevittä |
| instruktiivi | – | rypevin |
| komitatiivi | – | rypevine |