ryhmittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ryhmittäminen (38)
- teonnimi verbistä ryhmittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryhmittäminen | ryhmittämiset |
| genetiivi | ryhmittämisen | ryhmittämisten ryhmittämisien |
| partitiivi | ryhmittämistä | ryhmittämisiä |
| akkusatiivi | ryhmittäminen; ryhmittämisen |
ryhmittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryhmittämisessä | ryhmittämisissä |
| elatiivi | ryhmittämisestä | ryhmittämisistä |
| illatiivi | ryhmittämiseen | ryhmittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryhmittämisellä | ryhmittämisillä |
| ablatiivi | ryhmittämiseltä | ryhmittämisiltä |
| allatiivi | ryhmittämiselle | ryhmittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryhmittämisenä (ryhmittämisnä) |
ryhmittämisinä |
| translatiivi | ryhmittämiseksi | ryhmittämisiksi |
| abessiivi | ryhmittämisettä | ryhmittämisittä |
| instruktiivi | – | ryhmittämisin |
| komitatiivi | – | ryhmittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ryhmittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ryhmittämis- | |