rutistanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
rutistanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä rutistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rutistanut | rutistaneet |
| genetiivi | rutistaneen | rutistaneiden rutistaneitten |
| partitiivi | rutistanutta | rutistaneita |
| akkusatiivi | rutistanut; rutistaneen | rutistaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rutistaneessa | rutistaneissa |
| elatiivi | rutistaneesta | rutistaneista |
| illatiivi | rutistaneeseen | rutistaneisiin rutistaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rutistaneella | rutistaneilla |
| ablatiivi | rutistaneelta | rutistaneilta |
| allatiivi | rutistaneelle | rutistaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rutistaneena | rutistaneina |
| translatiivi | rutistaneeksi | rutistaneiksi |
| abessiivi | rutistaneetta | rutistaneitta |
| instruktiivi | – | rutistanein |
| komitatiivi | – | rutistaneine |