ruottu
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ruottu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä ruota
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruottu | ruotut |
| genetiivi | ruotun | ruottujen |
| partitiivi | ruottua | ruottuja |
| akkusatiivi | ruottu; ruotun |
ruotut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruotussa | ruotuissa |
| elatiivi | ruotusta | ruotuista |
| illatiivi | ruottuun | ruottuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruotulla | ruotuilla |
| ablatiivi | ruotulta | ruotuilta |
| allatiivi | ruotulle | ruotuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruottuna | ruottuina |
| translatiivi | ruotuksi | ruotuiksi |
| abessiivi | ruotutta | ruotuitta |
| instruktiivi | – | ruotuin |
| komitatiivi | – | ruottuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |