runkannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
runkannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä runkata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | runkannut | runkanneet |
| genetiivi | runkanneen | runkanneiden runkanneitten |
| partitiivi | runkannutta | runkanneita |
| akkusatiivi | runkannut; runkanneen | runkanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | runkanneessa | runkanneissa |
| elatiivi | runkanneesta | runkanneista |
| illatiivi | runkanneeseen | runkanneisiin runkanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | runkanneella | runkanneilla |
| ablatiivi | runkanneelta | runkanneilta |
| allatiivi | runkanneelle | runkanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | runkanneena | runkanneina |
| translatiivi | runkanneeksi | runkanneiksi |
| abessiivi | runkanneetta | runkanneitta |
| instruktiivi | – | runkannein |
| komitatiivi | – | runkanneine |