rummuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
rummuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä rummuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rummuttanut | rummuttaneet |
| genetiivi | rummuttaneen | rummuttaneiden rummuttaneitten |
| partitiivi | rummuttanutta | rummuttaneita |
| akkusatiivi | rummuttanut; rummuttaneen | rummuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rummuttaneessa | rummuttaneissa |
| elatiivi | rummuttaneesta | rummuttaneista |
| illatiivi | rummuttaneeseen | rummuttaneisiin rummuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rummuttaneella | rummuttaneilla |
| ablatiivi | rummuttaneelta | rummuttaneilta |
| allatiivi | rummuttaneelle | rummuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rummuttaneena | rummuttaneina |
| translatiivi | rummuttaneeksi | rummuttaneiksi |
| abessiivi | rummuttaneetta | rummuttaneitta |
| instruktiivi | – | rummuttanein |
| komitatiivi | – | rummuttaneine |