ruiskuttaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ruiskuttaminen (38)
- teonnimi verbistä ruiskuttaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruiskuttaminen | ruiskuttamiset |
| genetiivi | ruiskuttamisen | ruiskuttamisten ruiskuttamisien |
| partitiivi | ruiskuttamista | ruiskuttamisia |
| akkusatiivi | ruiskuttaminen; ruiskuttamisen |
ruiskuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruiskuttamisessa | ruiskuttamisissa |
| elatiivi | ruiskuttamisesta | ruiskuttamisista |
| illatiivi | ruiskuttamiseen | ruiskuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruiskuttamisella | ruiskuttamisilla |
| ablatiivi | ruiskuttamiselta | ruiskuttamisilta |
| allatiivi | ruiskuttamiselle | ruiskuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruiskuttamisena (ruiskuttamisna) |
ruiskuttamisina |
| translatiivi | ruiskuttamiseksi | ruiskuttamisiksi |
| abessiivi | ruiskuttamisetta | ruiskuttamisitta |
| instruktiivi | – | ruiskuttamisin |
| komitatiivi | – | ruiskuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruiskuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ruiskuttamis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi ruiskuttaa + johdin -minen