ruikuttava
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ruikuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ruikuttaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruikuttava | ruikuttavat |
genetiivi | ruikuttavan | ruikuttavien (ruikuttavain) |
partitiivi | ruikuttavaa | ruikuttavia |
akkusatiivi | ruikuttava; ruikuttavan | ruikuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruikuttavassa | ruikuttavissa |
elatiivi | ruikuttavasta | ruikuttavista |
illatiivi | ruikuttavaan | ruikuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruikuttavalla | ruikuttavilla |
ablatiivi | ruikuttavalta | ruikuttavilta |
allatiivi | ruikuttavalle | ruikuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruikuttavana | ruikuttavina |
translatiivi | ruikuttavaksi | ruikuttaviksi |
abessiivi | ruikuttavatta | ruikuttavitta |
instruktiivi | – | ruikuttavin |
komitatiivi | – | ruikuttavine |