Siirry sisältöön

rotko

Wikisanakirjasta
Katso myös: Rötkö

Suomi

[muokkaa]
Rotko

Substantiivi

[muokkaa]

rotko (1)

  1. syvyydeltään leveyttä suurempi jyrkkien seinämien rajoittama, yleensä kallioinen laakso. Synnyltään rotkot ovat tektonisia tai korroosiomuodostelmia

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrot̪ko/
  • tavutus: rot‧ko

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rotko rotkot
genetiivi rotkon rotkojen
partitiivi rotkoa rotkoja
akkusatiivi rotko;
rotkon
rotkot
sisäpaikallissijat
inessiivi rotkossa rotkoissa
elatiivi rotkosta rotkoista
illatiivi rotkoon rotkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rotkolla rotkoilla
ablatiivi rotkolta rotkoilta
allatiivi rotkolle rotkoille
muut sijamuodot
essiivi rotkona rotkoina
translatiivi rotkoksi rotkoiksi
abessiivi rotkotta rotkoitta
instruktiivi rotkoin
komitatiivi rotkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rotko-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • rotko Kielitoimiston sanakirjassa
  • rotko Tieteen termipankissa