romuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
romuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä romuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | romuttanut | romuttaneet |
| genetiivi | romuttaneen | romuttaneiden romuttaneitten |
| partitiivi | romuttanutta | romuttaneita |
| akkusatiivi | romuttanut; romuttaneen | romuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | romuttaneessa | romuttaneissa |
| elatiivi | romuttaneesta | romuttaneista |
| illatiivi | romuttaneeseen | romuttaneisiin romuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | romuttaneella | romuttaneilla |
| ablatiivi | romuttaneelta | romuttaneilta |
| allatiivi | romuttaneelle | romuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | romuttaneena | romuttaneina |
| translatiivi | romuttaneeksi | romuttaneiksi |
| abessiivi | romuttaneetta | romuttaneitta |
| instruktiivi | – | romuttanein |
| komitatiivi | – | romuttaneine |