romahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
romahtaminen (38)
- teonnimi verbistä romahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | romahtaminen | romahtamiset |
| genetiivi | romahtamisen | romahtamisten romahtamisien |
| partitiivi | romahtamista | romahtamisia |
| akkusatiivi | romahtaminen; romahtamisen |
romahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | romahtamisessa | romahtamisissa |
| elatiivi | romahtamisesta | romahtamisista |
| illatiivi | romahtamiseen | romahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | romahtamisella | romahtamisilla |
| ablatiivi | romahtamiselta | romahtamisilta |
| allatiivi | romahtamiselle | romahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | romahtamisena (romahtamisna) |
romahtamisina |
| translatiivi | romahtamiseksi | romahtamisiksi |
| abessiivi | romahtamisetta | romahtamisitta |
| instruktiivi | – | romahtamisin |
| komitatiivi | – | romahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | romahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
romahtamis- | |