riutunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
riutunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä riutua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riutunut | riutuneet |
| genetiivi | riutuneen | riutuneiden riutuneitten |
| partitiivi | riutunutta | riutuneita |
| akkusatiivi | riutunut; riutuneen | riutuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riutuneessa | riutuneissa |
| elatiivi | riutuneesta | riutuneista |
| illatiivi | riutuneeseen | riutuneisiin riutuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riutuneella | riutuneilla |
| ablatiivi | riutuneelta | riutuneilta |
| allatiivi | riutuneelle | riutuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riutuneena | riutuneina |
| translatiivi | riutuneeksi | riutuneiksi |
| abessiivi | riutuneetta | riutuneitta |
| instruktiivi | – | riutunein |
| komitatiivi | – | riutuneine |