ristiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ristiminen (38)
- teonnimi verbistä ristiä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ristiminen | ristimiset |
| genetiivi | ristimisen | ristimisten ristimisien |
| partitiivi | ristimistä | ristimisiä |
| akkusatiivi | ristiminen; ristimisen |
ristimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ristimisessä | ristimisissä |
| elatiivi | ristimisestä | ristimisistä |
| illatiivi | ristimiseen | ristimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ristimisellä | ristimisillä |
| ablatiivi | ristimiseltä | ristimisiltä |
| allatiivi | ristimiselle | ristimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ristimisenä (ristimisnä) |
ristimisinä |
| translatiivi | ristimiseksi | ristimisiksi |
| abessiivi | ristimisettä | ristimisittä |
| instruktiivi | – | ristimisin |
| komitatiivi | – | ristimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ristimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ristimis- | |