rinkeli
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]rinkeli (6)
- renkaan t. silmukan muotoinen leivonnainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈriŋkeli/
- tavutus: rin‧ke‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rinkeli | rinkelit |
| genetiivi | rinkelin | rinkelien rinkeleiden rinkeleitten |
| partitiivi | rinkeliä | rinkeleitä rinkelejä |
| akkusatiivi | rinkeli; rinkelin |
rinkelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rinkelissä | rinkeleissä |
| elatiivi | rinkelistä | rinkeleistä |
| illatiivi | rinkeliin | rinkeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rinkelillä | rinkeleillä |
| ablatiivi | rinkeliltä | rinkeleiltä |
| allatiivi | rinkelille | rinkeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rinkelinä | rinkeleinä |
| translatiivi | rinkeliksi | rinkeleiksi |
| abessiivi | rinkelittä | rinkeleittä |
| instruktiivi | – | rinkelein |
| komitatiivi | – | rinkeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rinkeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- rinkeli Kielitoimiston sanakirjassa