riksa

Wikisanakirjasta
Katso myös: rikša

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

riksa (9)[1]

  1. (arkikieltä) juomaraha
  2. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta rikša

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈriksɑ/
  • tavutus: rik‧sa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riksa riksat
genetiivi riksan riksojen
(riksain)
partitiivi riksaa riksoja
akkusatiivi riksa;
riksan
riksat
sisäpaikallissijat
inessiivi riksassa riksoissa
elatiivi riksasta riksoista
illatiivi riksaan riksoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riksalla riksoilla
ablatiivi riksalta riksoilta
allatiivi riksalle riksoille
muut sijamuodot
essiivi riksana riksoina
translatiivi riksaksi riksoiksi
abessiivi riksatta riksoitta
instruktiivi riksoin
komitatiivi riksoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo riksa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Anagrammit[muokkaa]

karsi, raksi, rikas

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • riksa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9