riittyvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
riittyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riittyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riittyvä | riittyvät |
| genetiivi | riittyvän | riittyvien (riittyväin) |
| partitiivi | riittyvää | riittyviä |
| akkusatiivi | riittyvä; riittyvän | riittyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riittyvässä | riittyvissä |
| elatiivi | riittyvästä | riittyvistä |
| illatiivi | riittyvään | riittyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riittyvällä | riittyvillä |
| ablatiivi | riittyvältä | riittyviltä |
| allatiivi | riittyvälle | riittyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riittyvänä | riittyvinä |
| translatiivi | riittyväksi | riittyviksi |
| abessiivi | riittyvättä | riittyvittä |
| instruktiivi | – | riittyvin |
| komitatiivi | – | riittyvine |