riisuutuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
riisuutuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riisuutua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riisuutuva | riisuutuvat |
| genetiivi | riisuutuvan | riisuutuvien (riisuutuvain) |
| partitiivi | riisuutuvaa | riisuutuvia |
| akkusatiivi | riisuutuva; riisuutuvan | riisuutuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riisuutuvassa | riisuutuvissa |
| elatiivi | riisuutuvasta | riisuutuvista |
| illatiivi | riisuutuvaan | riisuutuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riisuutuvalla | riisuutuvilla |
| ablatiivi | riisuutuvalta | riisuutuvilta |
| allatiivi | riisuutuvalle | riisuutuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riisuutuvana | riisuutuvina |
| translatiivi | riisuutuvaksi | riisuutuviksi |
| abessiivi | riisuutuvatta | riisuutuvitta |
| instruktiivi | – | riisuutuvin |
| komitatiivi | – | riisuutuvine |