riimittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
riimittäminen (38)
- teonnimi verbistä riimittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riimittäminen | riimittämiset |
| genetiivi | riimittämisen | riimittämisten riimittämisien |
| partitiivi | riimittämistä | riimittämisiä |
| akkusatiivi | riimittäminen; riimittämisen |
riimittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riimittämisessä | riimittämisissä |
| elatiivi | riimittämisestä | riimittämisistä |
| illatiivi | riimittämiseen | riimittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riimittämisellä | riimittämisillä |
| ablatiivi | riimittämiseltä | riimittämisiltä |
| allatiivi | riimittämiselle | riimittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riimittämisenä (riimittämisnä) |
riimittämisinä |
| translatiivi | riimittämiseksi | riimittämisiksi |
| abessiivi | riimittämisettä | riimittämisittä |
| instruktiivi | – | riimittämisin |
| komitatiivi | – | riimittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riimittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riimittämis- | |