revittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
revittäminen (38)
- teonnimi verbistä revittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | revittäminen | revittämiset |
| genetiivi | revittämisen | revittämisten revittämisien |
| partitiivi | revittämistä | revittämisiä |
| akkusatiivi | revittäminen; revittämisen |
revittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | revittämisessä | revittämisissä |
| elatiivi | revittämisestä | revittämisistä |
| illatiivi | revittämiseen | revittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | revittämisellä | revittämisillä |
| ablatiivi | revittämiseltä | revittämisiltä |
| allatiivi | revittämiselle | revittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | revittämisenä (revittämisnä) |
revittämisinä |
| translatiivi | revittämiseksi | revittämisiksi |
| abessiivi | revittämisettä | revittämisittä |
| instruktiivi | – | revittämisin |
| komitatiivi | – | revittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | revittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
revittämis- | |