revalvoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
revalvoiminen (38)
- teonnimi verbistä revalvoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | revalvoiminen | revalvoimiset |
| genetiivi | revalvoimisen | revalvoimisten revalvoimisien |
| partitiivi | revalvoimista | revalvoimisia |
| akkusatiivi | revalvoiminen; revalvoimisen |
revalvoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | revalvoimisessa | revalvoimisissa |
| elatiivi | revalvoimisesta | revalvoimisista |
| illatiivi | revalvoimiseen | revalvoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | revalvoimisella | revalvoimisilla |
| ablatiivi | revalvoimiselta | revalvoimisilta |
| allatiivi | revalvoimiselle | revalvoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | revalvoimisena (revalvoimisna) |
revalvoimisina |
| translatiivi | revalvoimiseksi | revalvoimisiksi |
| abessiivi | revalvoimisetta | revalvoimisitta |
| instruktiivi | – | revalvoimisin |
| komitatiivi | – | revalvoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | revalvoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
revalvoimis- | |