retribuutio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
retribuutio (3)
- kosto, kärsimyksentuottamus tekojen seurauksena, rangaistus. Toisaalta myös ansio, palkka, tulo; teosta aiheutunut tulema.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | retribuutio | retribuutiot |
| genetiivi | retribuution | retribuutioiden retribuutioitten |
| partitiivi | retribuutiota | retribuutioita |
| akkusatiivi | retribuutio; retribuution |
retribuutiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | retribuutiossa | retribuutioissa |
| elatiivi | retribuutiosta | retribuutioista |
| illatiivi | retribuutioon | retribuutioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | retribuutiolla | retribuutioilla |
| ablatiivi | retribuutiolta | retribuutioilta |
| allatiivi | retribuutiolle | retribuutioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | retribuutiona | retribuutioina |
| translatiivi | retribuutioksi | retribuutioiksi |
| abessiivi | retribuutiotta | retribuutioitta |
| instruktiivi | – | retribuutioin |
| komitatiivi | – | retribuutioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | retribuutio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kosto, kärsimyksentuottamus tekojen seurauksena, rangaistus
|