resitoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
resitoiminen (38)
- teonnimi verbistä resitoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | resitoiminen | resitoimiset |
| genetiivi | resitoimisen | resitoimisten resitoimisien |
| partitiivi | resitoimista | resitoimisia |
| akkusatiivi | resitoiminen; resitoimisen |
resitoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | resitoimisessa | resitoimisissa |
| elatiivi | resitoimisesta | resitoimisista |
| illatiivi | resitoimiseen | resitoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | resitoimisella | resitoimisilla |
| ablatiivi | resitoimiselta | resitoimisilta |
| allatiivi | resitoimiselle | resitoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | resitoimisena (resitoimisna) |
resitoimisina |
| translatiivi | resitoimiseksi | resitoimisiksi |
| abessiivi | resitoimisetta | resitoimisitta |
| instruktiivi | – | resitoimisin |
| komitatiivi | – | resitoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | resitoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
resitoimis- | |