rellestäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rellestäminen (38)
- teonnimi verbistä rellestää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rellestäminen | rellestämiset |
| genetiivi | rellestämisen | rellestämisten rellestämisien |
| partitiivi | rellestämistä | rellestämisiä |
| akkusatiivi | rellestäminen; rellestämisen |
rellestämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rellestämisessä | rellestämisissä |
| elatiivi | rellestämisestä | rellestämisistä |
| illatiivi | rellestämiseen | rellestämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rellestämisellä | rellestämisillä |
| ablatiivi | rellestämiseltä | rellestämisiltä |
| allatiivi | rellestämiselle | rellestämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rellestämisenä (rellestämisnä) |
rellestämisinä |
| translatiivi | rellestämiseksi | rellestämisiksi |
| abessiivi | rellestämisettä | rellestämisittä |
| instruktiivi | – | rellestämisin |
| komitatiivi | – | rellestämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rellestämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rellestämis- | |