relaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
relaaminen (38)
- teonnimi verbistä relata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | relaaminen | relaamiset |
| genetiivi | relaamisen | relaamisten relaamisien |
| partitiivi | relaamista | relaamisia |
| akkusatiivi | relaaminen; relaamisen |
relaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | relaamisessa | relaamisissa |
| elatiivi | relaamisesta | relaamisista |
| illatiivi | relaamiseen | relaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | relaamisella | relaamisilla |
| ablatiivi | relaamiselta | relaamisilta |
| allatiivi | relaamiselle | relaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | relaamisena (relaamisna) |
relaamisina |
| translatiivi | relaamiseksi | relaamisiksi |
| abessiivi | relaamisetta | relaamisitta |
| instruktiivi | – | relaamisin |
| komitatiivi | – | relaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | relaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
relaamis- | |