rekrytoija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rekrytoija (12)
- henkilö, joka rekrytoi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rekrytoija | rekrytoijat |
| genetiivi | rekrytoijan | rekrytoijoiden rekrytoijoitten (rekrytoijain) |
| partitiivi | rekrytoijaa | rekrytoijoita |
| akkusatiivi | rekrytoija; rekrytoijan |
rekrytoijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rekrytoijassa | rekrytoijoissa |
| elatiivi | rekrytoijasta | rekrytoijoista |
| illatiivi | rekrytoijaan | rekrytoijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rekrytoijalla | rekrytoijoilla |
| ablatiivi | rekrytoijalta | rekrytoijoilta |
| allatiivi | rekrytoijalle | rekrytoijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rekrytoijana | rekrytoijoina |
| translatiivi | rekrytoijaksi | rekrytoijoiksi |
| abessiivi | rekrytoijatta | rekrytoijoitta |
| instruktiivi | – | rekrytoijoin |
| komitatiivi | – | rekrytoijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rekrytoija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |