reippailu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]reippailu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrei̯pːɑi̯lu/
- tavutus: reip‧pai‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | reippailu | reippailut |
| genetiivi | reippailun | reippailujen reippailuiden reippailuitten |
| partitiivi | reippailua | reippailuita reippailuja |
| akkusatiivi | reippailu; reippailun |
reippailut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | reippailussa | reippailuissa |
| elatiivi | reippailusta | reippailuista |
| illatiivi | reippailuun | reippailuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | reippailulla | reippailuilla |
| ablatiivi | reippailulta | reippailuilta |
| allatiivi | reippailulle | reippailuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | reippailuna | reippailuina |
| translatiivi | reippailuksi | reippailuiksi |
| abessiivi | reippailutta | reippailuitta |
| instruktiivi | – | reippailuin |
| komitatiivi | – | reippailuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | reippailu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi reippailla (vokaalivartalo reippaile- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. reippaileminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- reippailu Kielitoimiston sanakirjassa