rei’ittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rei’ittäminen (38)
- teonnimi verbistä rei’ittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rei’ittäminen | rei’ittämiset |
| genetiivi | rei’ittämisen | rei’ittämisten rei’ittämisien |
| partitiivi | rei’ittämistä | rei’ittämisiä |
| akkusatiivi | rei’ittäminen; rei’ittämisen |
rei’ittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rei’ittämisessä | rei’ittämisissä |
| elatiivi | rei’ittämisestä | rei’ittämisistä |
| illatiivi | rei’ittämiseen | rei’ittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rei’ittämisellä | rei’ittämisillä |
| ablatiivi | rei’ittämiseltä | rei’ittämisiltä |
| allatiivi | rei’ittämiselle | rei’ittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rei’ittämisenä (rei’ittämisnä) |
rei’ittämisinä |
| translatiivi | rei’ittämiseksi | rei’ittämisiksi |
| abessiivi | rei’ittämisettä | rei’ittämisittä |
| instruktiivi | – | rei’ittämisin |
| komitatiivi | – | rei’ittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rei’ittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rei’ittämis- | |