raunioituva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
raunioituva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä raunioitua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raunioituva | raunioituvat |
| genetiivi | raunioituvan | raunioituvien (raunioituvain) |
| partitiivi | raunioituvaa | raunioituvia |
| akkusatiivi | raunioituva; raunioituvan | raunioituvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raunioituvassa | raunioituvissa |
| elatiivi | raunioituvasta | raunioituvista |
| illatiivi | raunioituvaan | raunioituviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raunioituvalla | raunioituvilla |
| ablatiivi | raunioituvalta | raunioituvilta |
| allatiivi | raunioituvalle | raunioituville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raunioituvana | raunioituvina |
| translatiivi | raunioituvaksi | raunioituviksi |
| abessiivi | raunioituvatta | raunioituvitta |
| instruktiivi | – | raunioituvin |
| komitatiivi | – | raunioituvine |