ratkoja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ratkoja (10)
- henkilö, joka ratkoo jotakin
- ompeleiden ja saumojen purkamiseen käytettävä työkalu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrɑt̪kojɑ/
- tavutus: rat‧ko‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ratkoja | ratkojat |
genetiivi | ratkojan | ratkojien (ratkojain) |
partitiivi | ratkojaa | ratkojia |
akkusatiivi | ratkoja; ratkojan |
ratkojat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ratkojassa | ratkojissa |
elatiivi | ratkojasta | ratkojista |
illatiivi | ratkojaan | ratkojiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ratkojalla | ratkojilla |
ablatiivi | ratkojalta | ratkojilta |
allatiivi | ratkojalle | ratkojille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ratkojana | ratkojina |
translatiivi | ratkojaksi | ratkojiksi |
abessiivi | ratkojatta | ratkojitta |
instruktiivi | – | ratkojin |
komitatiivi | – | ratkojine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ratkoja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka ratkoo jotakin
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
2. ompeleiden ja saumojen purkamiseen käytettävä työkalu
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ratkoja Kielitoimiston sanakirjassa