ratkennut

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ratkennut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ratketa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ratkennut ratkenneet
genetiivi ratkenneen ratkenneiden
ratkenneitten
partitiivi ratkennutta ratkenneita
akkusatiivi ratkennut; ratkenneen ratkenneet
sisäpaikallissijat
inessiivi ratkenneessa ratkenneissa
elatiivi ratkenneesta ratkenneista
illatiivi ratkenneeseen ratkenneisiin
ratkenneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ratkenneella ratkenneilla
ablatiivi ratkenneelta ratkenneilta
allatiivi ratkenneelle ratkenneille
muut sijamuodot
essiivi ratkenneena ratkenneina
translatiivi ratkenneeksi ratkenneiksi
abessiivi ratkenneetta ratkenneitta
instruktiivi ratkennein
komitatiivi ratkenneine