ratkeava

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ratkeava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ratketa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ratkeava ratkeavat
genetiivi ratkeavan ratkeavien
(ratkeavain)
partitiivi ratkeavaa ratkeavia
akkusatiivi ratkeava; ratkeavan ratkeavat
sisäpaikallissijat
inessiivi ratkeavassa ratkeavissa
elatiivi ratkeavasta ratkeavista
illatiivi ratkeavaan ratkeaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ratkeavalla ratkeavilla
ablatiivi ratkeavalta ratkeavilta
allatiivi ratkeavalle ratkeaville
muut sijamuodot
essiivi ratkeavana ratkeavina
translatiivi ratkeavaksi ratkeaviksi
abessiivi ratkeavatta ratkeavitta
instruktiivi ratkeavin
komitatiivi ratkeavine