ratkaiseva
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ratkaiseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ratkaista
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ratkaiseva | ratkaisevat |
| genetiivi | ratkaisevan | ratkaisevien (ratkaisevain) |
| partitiivi | ratkaisevaa | ratkaisevia |
| akkusatiivi | ratkaiseva; ratkaisevan |
ratkaisevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ratkaisevassa | ratkaisevissa |
| elatiivi | ratkaisevasta | ratkaisevista |
| illatiivi | ratkaisevaan | ratkaiseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ratkaisevalla | ratkaisevilla |
| ablatiivi | ratkaisevalta | ratkaisevilta |
| allatiivi | ratkaisevalle | ratkaiseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ratkaisevana | ratkaisevina |
| translatiivi | ratkaisevaksi | ratkaiseviksi |
| abessiivi | ratkaisevatta | ratkaisevitta |
| instruktiivi | – | ratkaisevin |
| komitatiivi | – | ratkaisevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ratkaiseva- | |
| vahva vartalo | ratkaiseva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ratkaiseva Kielitoimiston sanakirjassa