rannikko

Wikisanakirjasta
Katso myös: Rannikko
Wikipedia
Katso artikkeli Rannikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Rannikko

Substantiivi[muokkaa]

rannikko (4-A)

  1. meren rantaa lähellä olevat alueet

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑnːikːo/
  • tavutus: ran‧nik‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rannikko rannikot
genetiivi rannikon rannikoiden
rannikoitten
rannikkojen
partitiivi rannikkoa rannikkoja
rannikoita
akkusatiivi rannikko;
rannikon
rannikot
sisäpaikallissijat
inessiivi rannikossa rannikoissa
elatiivi rannikosta rannikoista
illatiivi rannikkoon rannikkoihin
rannikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rannikolla rannikoilla
ablatiivi rannikolta rannikoilta
allatiivi rannikolle rannikoille
muut sijamuodot
essiivi rannikkona rannikkoina
rannikoina
translatiivi rannikoksi rannikoiksi
abessiivi rannikotta rannikoitta
instruktiivi rannikoin
komitatiivi rannikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ranniko-
vahva vartalo rannikko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

etelärannikko, itärannikko, lounaisrannikko, länsirannikko, pohjoisrannikko, rannikkoalue, rannikkoalus, rannikkoasema, rannikkojääkäri, rannikkokalastus, rannikkokanava, rannikkokaupunki, rannikkolaivasto, rannikkolaivuri, rannikkoliikenne, rannikkomerenkulku, rannikkopatteri, rannikkopuolustus, rannikkoseutu, rannikkotykistö, rannikkovaltio, rannikkovesi, rannikkoväestö, rannikkoväylä, suistorannikko

Aiheesta muualla[muokkaa]