Siirry sisältöön

rannikko

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Rannikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Rannikko

Substantiivi

[muokkaa]

rannikko (4-A)

  1. meren rantaa lähellä olevat alueet

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrɑnːikːo/
  • tavutus: ran‧nik‧ko

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rannikko rannikot
genetiivi rannikon rannikoiden
rannikoitten
rannikkojen
partitiivi rannikkoa rannikkoja
rannikoita
akkusatiivi rannikko;
rannikon
rannikot
sisäpaikallissijat
inessiivi rannikossa rannikoissa
elatiivi rannikosta rannikoista
illatiivi rannikkoon rannikkoihin
rannikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rannikolla rannikoilla
ablatiivi rannikolta rannikoilta
allatiivi rannikolle rannikoille
muut sijamuodot
essiivi rannikkona rannikkoina
rannikoina
translatiivi rannikoksi rannikoiksi
abessiivi rannikotta rannikoitta
instruktiivi rannikoin
komitatiivi rannikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ranniko-
vahva vartalo rannikko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • substantiivi ranta (heikko vokaalivartalo ranna-) + johdin -ikko

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

etelärannikko, itärannikko, lounaisrannikko, länsirannikko, pohjoisrannikko, rannikkoalue, rannikkoalus, rannikkoasema, rannikkojääkäri, rannikkokalastus, rannikkokanava, rannikkokaupunki, rannikkolaivasto, rannikkolaivuri, rannikkoliikenne, rannikkomerenkulku, rannikkopatteri, rannikkopuolustus, rannikkoseutu, rannikkotykistö, rannikkovaltio, rannikkovesi, rannikkoväestö, rannikkoväylä, suistorannikko

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • rannikko Kielitoimiston sanakirjassa
  • rannikko Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 82, 3495 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa