rannari

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rannari (6)

  1. (puhekieltä, urheilu) rannelaukaus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rannari rannarit
genetiivi rannarin rannarien
rannareiden
rannareitten
partitiivi rannaria rannareita
rannareja
akkusatiivi rannari;
rannarin
rannarit
sisäpaikallissijat
inessiivi rannarissa rannareissa
elatiivi rannarista rannareista
illatiivi rannariin rannareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rannarilla rannareilla
ablatiivi rannarilta rannareilta
allatiivi rannarille rannareille
muut sijamuodot
essiivi rannarina rannareina
translatiivi rannariksi rannareiksi
abessiivi rannaritta rannareitta
instruktiivi rannarein
komitatiivi rannareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rannari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]