rakastelu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- eroottinen yhdessäolo, joka saattaa johtaa yhdyntään
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrɑkɑsˌt̪elu/
- tavutus: ra‧kas‧te‧lu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rakastelu | rakastelut |
genetiivi | rakastelun | rakastelujen rakasteluiden rakasteluitten |
partitiivi | rakastelua | rakasteluita rakasteluja |
akkusatiivi | rakastelu; rakastelun |
rakastelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rakastelussa | rakasteluissa |
elatiivi | rakastelusta | rakasteluista |
illatiivi | rakasteluun | rakasteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rakastelulla | rakasteluilla |
ablatiivi | rakastelulta | rakasteluilta |
allatiivi | rakastelulle | rakasteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rakasteluna | rakasteluina |
translatiivi | rakasteluksi | rakasteluiksi |
abessiivi | rakastelutta | rakasteluitta |
instruktiivi | – | rakasteluin |
komitatiivi | – | rakasteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rakastelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä rakastella
Käännökset[muokkaa]
1. eroottinen yhdessäolo, joka saattaa johtaa yhdyntään
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rakastelu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2