raikastin
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]raikastin (33)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrɑi̯kɑst̪in/
- tavutus: rai‧kas‧tin
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raikastin | raikastimet |
| genetiivi | raikastimen | raikastimien raikastinten |
| partitiivi | raikastinta | raikastimia |
| akkusatiivi | raikastin; raikastimen |
raikastimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raikastimessa | raikastimissa |
| elatiivi | raikastimesta | raikastimista |
| illatiivi | raikastimeen | raikastimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raikastimella | raikastimilla |
| ablatiivi | raikastimelta | raikastimilta |
| allatiivi | raikastimelle | raikastimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raikastimena (raikastinna) |
raikastimina |
| translatiivi | raikastimeksi | raikastimiksi |
| abessiivi | raikastimetta | raikastimitta |
| instruktiivi | – | raikastimin |
| komitatiivi | – | raikastimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | raikastime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
raikastin- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- raikastin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]raikastin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä raikastaa