röyhytteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
röyhytteleminen (38)
- se, että röyhytellään
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrøy̯hyt̪ːeleminen/
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | röyhytteleminen | röyhyttelemiset |
| genetiivi | röyhyttelemisen | röyhyttelemisten röyhyttelemisien |
| partitiivi | röyhyttelemistä | röyhyttelemisiä |
| akkusatiivi | röyhytteleminen; röyhyttelemisen |
röyhyttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | röyhyttelemisessä | röyhyttelemisissä |
| elatiivi | röyhyttelemisestä | röyhyttelemisistä |
| illatiivi | röyhyttelemiseen | röyhyttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | röyhyttelemisellä | röyhyttelemisillä |
| ablatiivi | röyhyttelemiseltä | röyhyttelemisiltä |
| allatiivi | röyhyttelemiselle | röyhyttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | röyhyttelemisenä (röyhyttelemisnä) |
röyhyttelemisinä |
| translatiivi | röyhyttelemiseksi | röyhyttelemisiksi |
| abessiivi | röyhyttelemisettä | röyhyttelemisittä |
| instruktiivi | – | röyhyttelemisin |
| komitatiivi | – | röyhyttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | röyhyttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
röyhyttelemis- | |