räpäyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
räpäyttäminen (38)
- teonnimi verbistä räpäyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räpäyttäminen | räpäyttämiset |
| genetiivi | räpäyttämisen | räpäyttämisten räpäyttämisien |
| partitiivi | räpäyttämistä | räpäyttämisiä |
| akkusatiivi | räpäyttäminen; räpäyttämisen |
räpäyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räpäyttämisessä | räpäyttämisissä |
| elatiivi | räpäyttämisestä | räpäyttämisistä |
| illatiivi | räpäyttämiseen | räpäyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räpäyttämisellä | räpäyttämisillä |
| ablatiivi | räpäyttämiseltä | räpäyttämisiltä |
| allatiivi | räpäyttämiselle | räpäyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räpäyttämisenä (räpäyttämisnä) |
räpäyttämisinä |
| translatiivi | räpäyttämiseksi | räpäyttämisiksi |
| abessiivi | räpäyttämisettä | räpäyttämisittä |
| instruktiivi | – | räpäyttämisin |
| komitatiivi | – | räpäyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räpäyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
räpäyttämis- | |