ränstynyt
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ränstynyt (47) (komparatiivi ränstyneempi, superlatiivi ränstynein) (taivutus [luo])
Verbi[muokkaa]
ränstynyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ränstyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ränstänyt | ränstäneet |
| genetiivi | ränstäneen | ränstäneiden ränstäneitten |
| partitiivi | ränstänyttä | ränstäneitä |
| akkusatiivi | ränstänyt; ränstäneen | ränstäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ränstäneessä | ränstäneissä |
| elatiivi | ränstäneestä | ränstäneistä |
| illatiivi | ränstäneeseen | ränstäneisiin ränstäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ränstäneellä | ränstäneillä |
| ablatiivi | ränstäneeltä | ränstäneiltä |
| allatiivi | ränstäneelle | ränstäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ränstäneenä | ränstäneinä |
| translatiivi | ränstäneeksi | ränstäneiksi |
| abessiivi | ränstäneettä | ränstäneittä |
| instruktiivi | – | ränstänein |
| komitatiivi | – | ränstäneine |