räjähtänyt
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]räjähtänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä räjähtää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räjähtänyt | räjähtäneet |
| genetiivi | räjähtäneen | räjähtäneiden räjähtäneitten |
| partitiivi | räjähtänyttä | räjähtäneitä |
| akkusatiivi | räjähtänyt; räjähtäneen |
räjähtäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räjähtäneessä | räjähtäneissä |
| elatiivi | räjähtäneestä | räjähtäneistä |
| illatiivi | räjähtäneeseen | räjähtäneisiin räjähtäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räjähtäneellä | räjähtäneillä |
| ablatiivi | räjähtäneeltä | räjähtäneiltä |
| allatiivi | räjähtäneelle | räjähtäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räjähtäneenä | räjähtäneinä |
| translatiivi | räjähtäneeksi | räjähtäneiksi |
| abessiivi | räjähtäneettä | räjähtäneittä |
| instruktiivi | – | räjähtänein |
| komitatiivi | – | räjähtäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räjähtänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
räjähtänyt- | |