pysynyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pysynyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä pysyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pysynyt | pysyneet |
| genetiivi | pysyneen | pysyneiden pysyneitten |
| partitiivi | pysynyttä | pysyneitä |
| akkusatiivi | pysynyt; pysyneen | pysyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pysyneessä | pysyneissä |
| elatiivi | pysyneestä | pysyneistä |
| illatiivi | pysyneeseen | pysyneisiin pysyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pysyneellä | pysyneillä |
| ablatiivi | pysyneeltä | pysyneiltä |
| allatiivi | pysyneelle | pysyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pysyneenä | pysyneinä |
| translatiivi | pysyneeksi | pysyneiksi |
| abessiivi | pysyneettä | pysyneittä |
| instruktiivi | – | pysynein |
| komitatiivi | – | pysyneine |