pystyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pystyminen (38)
- teonnimi verbistä pystyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pystyminen | pystymiset |
| genetiivi | pystymisen | pystymisten pystymisien |
| partitiivi | pystymistä | pystymisiä |
| akkusatiivi | pystyminen; pystymisen |
pystymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pystymisessä | pystymisissä |
| elatiivi | pystymisestä | pystymisistä |
| illatiivi | pystymiseen | pystymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pystymisellä | pystymisillä |
| ablatiivi | pystymiseltä | pystymisiltä |
| allatiivi | pystymiselle | pystymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pystymisenä (pystymisnä) |
pystymisinä |
| translatiivi | pystymiseksi | pystymisiksi |
| abessiivi | pystymisettä | pystymisittä |
| instruktiivi | – | pystymisin |
| komitatiivi | – | pystymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pystymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pystymis- | |