purnaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

purnaaja (10)

  1. henkilö, joka purnaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpurnɑːjɑ/
  • tavutus: pur‧naa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi purnaaja purnaajat
genetiivi purnaajan purnaajien
(purnaajain)
partitiivi purnaajaa purnaajia
akkusatiivi purnaaja;
purnaajan
purnaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi purnaajassa purnaajissa
elatiivi purnaajasta purnaajista
illatiivi purnaajaan purnaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi purnaajalla purnaajilla
ablatiivi purnaajalta purnaajilta
allatiivi purnaajalle purnaajille
muut sijamuodot
essiivi purnaajana purnaajina
translatiivi purnaajaksi purnaajiksi
abessiivi purnaajatta purnaajitta
instruktiivi purnaajin
komitatiivi purnaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo purnaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]