pullistuma

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pullistuma (10)[1]

  1. laajentunut kohta, paisuma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpulːisˌt̪umɑ/
  • tavutus: pul‧lis‧tu‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pullistuma pullistumat
genetiivi pullistuman pullistumien
(pullistumain)
partitiivi pullistumaa pullistumia
akkusatiivi pullistuma;
pullistuman
pullistumat
sisäpaikallissijat
inessiivi pullistumassa pullistumissa
elatiivi pullistumasta pullistumista
illatiivi pullistumaan pullistumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pullistumalla pullistumilla
ablatiivi pullistumalta pullistumilta
allatiivi pullistumalle pullistumille
muut sijamuodot
essiivi pullistumana pullistumina
translatiivi pullistumaksi pullistumiksi
abessiivi pullistumatta pullistumitta
instruktiivi pullistumin
komitatiivi pullistumine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pullistuma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10