puijaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
puijaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä puijata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puijaava | puijaavat |
| genetiivi | puijaavan | puijaavien (puijaavain) |
| partitiivi | puijaavaa | puijaavia |
| akkusatiivi | puijaava; puijaavan | puijaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puijaavassa | puijaavissa |
| elatiivi | puijaavasta | puijaavista |
| illatiivi | puijaavaan | puijaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puijaavalla | puijaavilla |
| ablatiivi | puijaavalta | puijaavilta |
| allatiivi | puijaavalle | puijaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puijaavana | puijaavina |
| translatiivi | puijaavaksi | puijaaviksi |
| abessiivi | puijaavatta | puijaavitta |
| instruktiivi | – | puijaavin |
| komitatiivi | – | puijaavine |