proksemiikka
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]proksemiikka (9-A) (ei monikkoa)
- ihmisten välistä etäisyyttä kommunikaatiossa tutkiva tieteenala
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | proksemiikka | – |
| genetiivi | proksemiikan | – |
| partitiivi | proksemiikkaa | – |
| akkusatiivi | proksemiikka; proksemiikan |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | proksemiikassa | – |
| elatiivi | proksemiikasta | – |
| illatiivi | proksemiikkaan | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | proksemiikalla | – |
| ablatiivi | proksemiikalta | – |
| allatiivi | proksemiikalle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | proksemiikkana | – |
| translatiivi | proksemiikaksi | – |
| abessiivi | proksemiikatta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | proksemiikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | proksemiika- | |
| vahva vartalo | proksemiikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. ihmisten välistä etäisyyttä kommunikaatiossa tutkiva tieteenala
|