praliini
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]praliini (6)
- likööri-, marsipaani- tms. täytteinen suklaamakeinen, -konvehti
- manteleista tai pähkinöistä ja sokerista paahdettu massa tai rouhe, jota käytetään täytteenä tai koristeena
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈprɑliːni/
- tavutus: pra‧lii‧ni
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | praliini | praliinit |
| genetiivi | praliinin | praliinien praliineiden praliineitten |
| partitiivi | praliinia | praliineita praliineja |
| akkusatiivi | praliini; praliinin |
praliinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | praliinissa | praliineissa |
| elatiivi | praliinista | praliineista |
| illatiivi | praliiniin | praliineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | praliinilla | praliineilla |
| ablatiivi | praliinilta | praliineilta |
| allatiivi | praliinille | praliineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | praliinina | praliineina |
| translatiivi | praliiniksi | praliineiksi |
| abessiivi | praliinitta | praliineitta |
| instruktiivi | – | praliinein |
| komitatiivi | – | praliineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | praliini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |